Sattupa oiva mahollisuus kohille työpaikan virkistyspäivänä. Virpiniemesä oli yks vaihtoehto testata seinäkiipeilyä 😀 Ja tietysti sinne ilimottauduin, ku jo viimeksi vuoden alusa suunnittelin Toppilan kiipeilyksekukseen keikkaa. Se sitte hyyty näitten näppien kipuihin helmi-maaliskuulla.
Apinahommat ei ois onnistunu pari vuotta sitten. Kannatti kävellä teijän ovesta sissään J Nyt jalat toimi niin hyvin (sain kinttujen käytöstä erityismaininnan kiipeilyttäjältä), että oli heleppo kiivetä enkä ees hengästyny tms. Olokapää vinkas vähä yhesä kohtaa, ku kurottauduin kauemmas vauhisa.
Paras motivaattorihan tämä on: nyt 63 veenä pääsen nauttimaan toimivan rupin suomista elämyksistä. Just beceause I can!