Marraskuussa 2017 fysioterapeuttimme Tommi Tähtinen aloitti projektin Jatan kanssa. 61-vuotiaalla Jatalla tavoitteena ydinajatuksena projektin aloittamisen suhteen oli, että kun hän muutaman vuoden päästä eläköityisi olisi tuki- ja liikuntaelinterveys selkeästi paremmalla tasolla. Erityisiä ongelmia tuki- ja liikuntaelinterveydessä oli oikean olkapään suhteen. Olkapää oli 70-luvulla käynyt sijoiltaan useita kertoja. Lisäksi akuutimpana vaivana olkapään suhteen liikelaajuudet olivat vuosien varrella jäykistyneet ja tämän vuoksi olkapäästä oli tullut kivulias ja jäykkä. Polvissa nivelrikko tuotti säännöllistä kipua. Perussairautena Jatalla on kilpirauhasen vajaatoiminta, johon hänellä on käytössä Thyroxin-lääkitys.
Projekti aloitettiin fysioterapeuttisella tutkimisella ja kuntotestauksella. Kuntotestauksen perusteella ikään suhteutettuna lihasvoima ja toimintakyky oli välttävällä tasolla. Tutkimisen ja kuntotestauksen perusteella Jatalle laadittiin kunto-ohjelma keskittyen erityisesti heikkouksiin. Kunto-ohjelma sisälsi kotikuntoutusharjoitteita olkapään kuntouttamiseksi sekä perinteistä toiminnalliseen harjoitteluun pohjautuvaa lihaskuntoharjoittelua kuntosalilla. Sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa pidettiin yllä päivittäisellä luontolenkkeilyllä koiran kanssa.
Viisi kuukautta projektin aloituksen jälkeen tehtiin kuntotestin uusinta, jossa ikään suhteutettu lihaskunto oli noussut välttävästä hyvään. Jatan mukaan numeroiden paraneminen itsessään ei projektin tuloksena ollut kaikkein parasta vaan se, että nykyään polvet ja olkapää ovat täysin kivuttomia. Lisäksi kilpirauhasen vajaatoimintaan käytettävää thyroxin-lääkitystä on pystytty pienentämään projektin tulosten seurauksena.
Jo hieman ennen kuntoprojektin alkua Jatta alkoi siivoamaan myös ruokavaliota työterveydessä suoritettujen sokerirasituskokeiden ja kohonneiden kolestrolien vuoksi. Tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana hänen paino putosi 25kg:a. Tommin ja Jatan yhteisen projektin aikana Inbody720-kehonkoostumusmittauksen mukaan rasvamassa putosi marraskuusta 2017 kesäkuuhun 2018 mennessä 11.4kg:a, mikä on 6.5 kk:den ajalle valtava muutos! Jatta itse kertoo ruokavalion muutokset ja nykyisen ruokavalion ytimen olevan seuraavanlainen: ”Säännöllisyys ja rasvojen raivaus on varmaan suurin muutos ruokavaliossa. Lisäksi olen lisännyt rankalla kädellä kasviksia & hedelmiä päivittäiseen ruokailuun. Aiemmassa elämässä tupakin ja siiderin lisäksi meni suklaata vähän liki päivittäin ja vielä viime 2017 kesänäkin jätskiä joka ilta. Lokakuun 2017 jälkeen ainut makia on ollu ehkä kerran kuussa syöty vaniljaeskimo. Minkäänlaista alkoholia en oo juonu 1,5 vuoteen.
Inbody jälkeen 
Inbody ennen
Luontaistuotteita en käytä. Jos semmosiksi ei lasketa magnesium-tabletteja (2 kpl illalla), pellavansiemenrouhetta (päivittäin 2–3 tl ruuan seassa), sokerijuurikaskuitua (1 rkl aamuviilissä) tai soijaproteiinijauhetta (12-15 gr aamuviilin seassa). Mutta nämä on ollut ravinnossa mukana jo vuosia.
Rasva tulee nyt pääasiassa mantelista (päivittäisannos ehkä n. 15–20 gr mantelilastuja), jonkin verran cashew-pähkinöistä, oliivi- ja rypsiöljyistä. Tyydyttyneet rasvat oon karsinu ihan tietoisesti. Vain päivittäin syömässäni 17% juustossa sitä on. Muussa ravinnossa ei juurikaan. En syö keksejä, pullaa, sipsejä tms. Tyydyttyneiden rasvojen määrä jää päivittäin n. 17 grammaan.
Päivittäin kuluu raakaa porkkanaa (n. 200 g/pvä), omenoita (2–3 kpl/pvä), yks appelsiini/pvä ja kasa kirsikkatomaatteja napostellesa eli nämä on ehkä näkyvimmät muutokset aiempaan elämään. Kaiken kaikkiaan syön yli kilon yhteensä hedelmiä ja kasviksia joka päivä. Porkkanoihin ja keltaisiin omenoihin on suorastaan himo.
Proteiinit tulee viilistä, rahkajogurtista, rasvattomasta raejuustosta, aamuisesta soijaproteiinijauheesta, kalkkunaleikkeestä, 17% juustosta, broilerista, 3% salaattijuustosta, ylämaannaudasta ja ehkä kerran viikossa kalasta.
Jatan ruokavaliossa on huomattavan paljon kasviksia ja hedelmiä. Kasvikset ja hedelmät ovat tärkeänä pohjana luomassa kylläisyyttä täyttämällä mekaanisesti vatsaa, jolloin energiapitoisempaa ruokaa mahtuu vähemmän mahaan. Useimmiten tällöin kalorinsaanti jää ilman nälän tunnetta vähäisemmäksi kuin jos pyrittäisiin syömään vaan vähemmän energiapitoisempaa ruokaa.
Jatta on harrastanut lihaskuntoharjoittelua keskimäärin kaksi kertaa viikossa, mikä on yleensä riittävä määrä siinä tilanteessa, kun lähdetään välttävältä kuntotasolta nostamaan pitkäjänteisesti kuntoa ylemmäs. Olkapään kuntoutusliikkeitä Tommi ohjasi Jattaa alussa tekemään säännöllisemmin jopa useita kertoja päivässä. Jatan mukaan avain onnistumiseen on oman motivaation lisäksi ollut se, että kuntoprojekti on pysynyt koko ajan mielenkiintoisena sen vuoksi, että Tommin johdolla harjoitusohjelmat ovat vaihtuneet ja edenneet haastavammiksi säännöllisin väliajoin. Se pitää treenaajan mielenkiinnon yllä ja tuo vaihtelua suorituksiin ja nämä tekijät luovat motivaatiota. Treenaaminen ei ala maistumaan puulta, kun jatkuvasti ei toisteta samaa juttua. Muuttuvat treeniohjelmat ovat avain kehitykseen, sillä 2-3 kk:den treenaaminen samalla ohjelmalla johtaa kehon tottumiseen ja tällöin keho ei enää kehity niin hyvin kuin vaihtuvalla ohjelmalla kehittyisi. Jatan mukaan projektissa tarvitsee nimen omaan hyvää valmentajaa, yksin ei onnistuisi!
Tommi Tähtinen, Fysioterapeutti, Cert MDT, OMT-erikoistuva
tommi.tahtinen(at)easymove.fi
P. 050 3453335
Lue blogistani lisää, millaisia tuloksia saadaan, kun asiantuntija ja asiakas puhaltavat yhteen hiileen: