Kirjoitus perustuu O´Keeffen ym. 2016 tutkimukseen. Kirjoituksen luettuaan asiakas pystyy arvioimaan, miten hyvää fysioterapiaa hän saa fysioterapeutiltaan. Kirjoituksessa eritellään neljä eri osa-aluetta, jotka vaikuttavat kokonaisuutena fysioterapian tehokkuuteen. Pohdittuani eri osa-alueita, voin sanoa, että osa-alueiden ollessa mahdollisimman korkealla tasolla, myös fysioterapian laatu on tällöin korkea. Korkea laatu taas määrittää pitkälti hoitotuloksia, joten jokaisen asiakkaan tulisi vaatia omalta fysioterapeutiltaan mahdollisimman paljon alla olevia asioita. Pyrin näihin allaoleviin arvoihin ja tavoitteisiin, mutta huomaan samalla, että vaatimustaso on timanttisen kova.
KOMMUNIKOINTITAIDOT
Kommunikointitaitoihin kuuluu mm. aktiivinen asiakkaan kuuntelu, empatia, ystävällisyys, huumori, rohkaisu, luottamus, sanaton viestintä, tilanteeseen ja asiakkaan tasoon suhteutettu terminologian käyttö, riittävä ajankäyttö asioiden selittämiseen sekä asiakkaan mukaanottaminen fysioterapiaprosessiin. Ohjaaminen ja opettaminen on keskeinen osa-alue fysioterapiassa, kun pyritään pois vanhoista tavoista ja opetellaan uusia. Ohjauksessa ja opetuksessa keskeistä on kommunikointi. Mikäli fysioterapeutin viesti ei mene asiakkaalle perille, ei voi tapahtua kovin paljoa hyvää oppimista. Mikäli asiakkaana koet, ettet ymmärrä kommunikointitilanteessa fysioterapeutin sanomaa, kysy niin monta kertaa, että ymmärrät. Se, että kysyy on mielestäni paljon parempi asia kuin, se että tekee ensin väärin useita kertoja itsekseen, joka johtaa siihen, että joudutaan jälleen opettelemaan uudesta väärästä tavasta pois. Seuraavalla kerralla kuin astut fysioterapeutin vastaanotolle, mieti edellä olevia kriteerejä täyttyykö osa niistä? Onko kommunikointi sinulle ymmärrettävää?
YKSILÖLLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN FYSIOTERAPIA
Asiakaslähtöiseen fysioterapiaan liittyy tarkka tutkiminen, yksilöllinen hoito tutkimiseen perustuen sekä asiakkaan mielipiteen huomioiminen hoitosuunnitelmaa / hoitoa tehdessä. Viimeinen kohta on äärimmäisen huomioitava asia vastaanottotoiminnassa. Asiakkaan tavoitetta on todella tärkeää tiedustella asiakkaalta, jotta päästään asiakkaan kanssa “samalle sivulle” ja tavoitteet ovat yhteneväiset. Mitä tahansa fysioterapia sisältääkin, jos asiakas ajattelee, että tämä on ”väärää” hoitoa hänelle, lähtee heti hoidon tehokkuudesta iso osa pois. Uskoisin potilaslähtöisyyden olevan keskimäärin fysioterapeuteilla jo nykypäivänä kohtalaisen hyvin hallussa. Käytännössä tämä osa-alue tarkoittaa esim. sitä että asiakkaalta tiedustellaan, missä hän haluaa itsenäistä harjoittelua toteuttaa? Kotona? Kuntosalilla? Asiakasta ei tule pakottaa hänelle outoon ympäristöön, jos sillä on hänelle iso poistyöntävä merkitys. Potilaslähtöisyys voi tarkoittaa myös käytännössä, että asiakkaalta tiedustellaan millaista hoitoa hän odottaa saavansa? Manuaalisen terapian määrä? Odottaako hän saavansa muita passiivisia hoitoja? Se tiedetään, ettei passiivisilla hoidoilla ole pidemmän päälle pysyvää vaikuttavuutta, mutta mikäli asiakas uskoo, että vain kosketus parantaa, on hänelle todella iso kriisi, jos hän saakin fysioterapeutilta pelkästään jumppaohjeet.
ORGANISOINTI JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT
Organisointi ja ympäristötekijöihin liittyy ajankohta fysioterapialle, fysioterapiaan pääseminen (matka, vaiva, yms) sekä joustavuus vastaanottoajoissa sekä fysioterapiassa. Tämä osa-alue on mielestäni se mihin asiakas pystyy itse vaikuttamaan kaikkein eniten. Esimerkkinä jos et ole ollenkaan aamuihminen, ei välttämättä paras aika selkäfysioterapialle ole aamun ensimmäinen klo 8-9 välinen aika. Toisaalta mikäli työsi on huomattavan stressaava ja huomaat käyttäväsi kaikki aivosolut uupumukseen asti klo 8 – 16 välillä eikä aivoissa tapahdu klo 16 jälkeen muuta kuin apina hakkaamassa kattilan kansia yhteen, ei välttämättä klo 17 alkava opettamiseen ja ohjaukseen perustuva fysioterapiasessio ole myöskään optimaalisin aika sinun kannalta. Pystyisitkö esim. keskeyttämään stressaavan työpäivän ja käydä lounaan yhteydessä vastaanotolla?
Onko sinullakin tälläinen fiilis stressaavan työpäivän jälkeen, kun yrität keskittyä?
FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN TAITO
Tähän osa-alueeseen suurin osa meistä fysioterapeuteista osaa panostaa ja on panostanut huomattavia määriä aikaa ja rahaa mm. lisäkoulutusten muodossa. Tähän osa-alueeseen liittyviä erityispiirteitä ovat mm.: asiakasohjausosaaminen eli asiakkaalle tulisi opettaa sellaista tietoa, mitä hän on tullut hakemaan. Käytännön taidolla tarkoitetaan myös sitä, että fysioterapeutin tulee tuntea mielellään se mistä puhuu niin hyvin kuin ne kuuluisat omat taskunsa. Koen, että tälläinen tiedon syvyys syntyy vain ja ainoastaan työkokemuksen ja hankitun lisäosaamisen kautta. On myös selkeä etu, jos esim. selkäkipuista kuntouttaessa olisi joskus oma selkä ollut kipeä (Terveisin fyssari jolla on ollut useampikin iskiaskipujakso). Tällöin pystyy tuomaan omakohtaista näkemistä asiakkaan tilanteeseen ja pystyy paremmin ymmärtämään mm. asiakkaan psykopuolen kokemuksia tilanteessa. Yksi syy miksi tykkään erityisesti työskennellä urheilijoiden ja aktiivikuntoilijoiden parissa liittyy juurikin tähän, että koen itse olevani nykyään ainakin wannabe-urheilija, joten pystyn hyvin ymmärtämään miten urheilija ja aktiiviliikkuja ajattelee vammoja kokiessaan.
Olen haalinut tähän mennessä uraani jo kohtalaisen hyvin toimivan käytännön taidon työkalupakin ja sitä tietysti mielellään käytän fysioterapiassa tutkimisen ja parhaan mahdollisen tutkitun tiedon perusteella. Tähän edeltävään lauseeseen tiivistyy se, miksi en välitä tehdä hierontaa juurikaan enää nykyään. Hierontaan tullessa asiakas on ajatuksissaan fiksoitunut saamaan manuaalista hoitoa vaivasta riippumatta. Koen kuitenkin, että samalla en pääse käyttämään työkalupakistani muita työkaluja kuin yhtä ja tämä vie autonomisuuden työstäni. Monesti pystyn jo pelkästään kokemusperäisesti asiakashaastattelun (esim. manuaalisen hoidon yhteydessä jutustellessani) perusteella aavistamaan, ettei asiakas hyödy pelkästä hieronnasta täysin vaan hän hyötyisi enemmän esim. vahvistavista tai liikkuvuutta tuovista harjoitteista tai fysioterapeuttisesta ohjauksesta, jolla voitaisiin muuttaa haitallisia tapoja, jotka johtavat vääränlaiseen kuormittumiseen. Vertaan monesti asiakkaille tätä tilannetta herättämällä heissä ajattelua kertomalla: ”En tiedä autoista juuri mitään, ajattele jos veisin kolisevan ja savuttavan auton korjauspajalle ja minun täytyisi kertoa auton korjaajalle mitä hänen täytyy tehdä autolleni”. Toki hierontavastaanotolle tuleva asiakas pystyy aistimaan itsestään esim. lihaskireyttä ja hänelle voi tulla tällöin ajatus, että lihas täytyy löysätä, koska se kiristää, mutta asia ei ole todellisuudessa näin yksinkertainen. Lihaskireyteen kun liittyy niin monet asiat esim. stressi, liikkumattomuus, ryhti, perimä jne. muutamia listatakseni. Tämä edeltävän ajatuksen täydellisempi perkaus vaatisi huomattavasti lisäsivuja, joten se jää toiseen kirjoitukseen.
Lue blogistani lisää, millaisia tuloksia vaivojen kuntoutumisessa saadaan, kun edellä mainitut osa-alueet loksahtavat kohdalleen:
Mikon olkapääleikkauksen jälkeinen fysioterapia
Katriinan pitkittynyt kiputilanne helpottui niskan & rintarangan liikeharjoitteilla
Tommi Tähtinen, Fysioterapeutti, Cert MDT, OMT-erikoistuva
tommi.tahtinen(at)easymove.fi
P. 050 3453335
Tommi on tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut fysioterapeutti, joka pitää vastaanottoa Oulussa Easymoven Pateniemen toimipisteessä. Tommin erikoisosaamista on mm. selkä-, niska-, ja raajavaivat sekä urheilufysioterapia. Voit olla varma, että Tommin vastaanotolta saat em. tuki- ja liikuntaelinvaivoihin uusimpaan tietoon pohjautuvaa palvelua mm. kattavan täydennyskoulutustaustan vuoksi. Tommi aloitti v. 2020 lisäksi 150 opintopisteen laajuisen OMT-fysioterapeutin titteliin johtavan täydennyskoulutuksen. Tommilta saat myös laadukkaat, yksilölliset ja testaukseen perustuvat lihaskuntoharjoitusohjelmat tavoitteidesi mukaisesti. Fysioterapeuttisessa näkökulmassa korostuu terveyttä kunnioittava ja tukeva näkökulma kaikissa asiakaskohtaamisissa. Tommille voit varata ajan suoraan ylläolevista yhteystiedoista tai nettiajanvarauksestamme https://www.easymove.fi/ajanvaraus/
Lähteet:
O’Keeffe M, Purtill H, Kennedy N, Conneely M, Hurley J, O’Sullivan P, Dankaerts W, O’Sullivan K, Comparative effectiveness of conservative interventions for non-specific chronic spinal pain: Physical, behavioural/psychologically informed or combined? A systematic review and meta-analysis, Journal of Pain (2016)
Youtube. Cymbal Monkey Homer Simpson. https://www.youtube.com/watch?v=rC7Y04k5Tbo