Blogi

Fysioterapia migreenityyppisessä päänsäryssä

Migreenin yleisyydestä, oireista ja eri muodoista

Migreeni on erittäin yleinen vaiva sillä 14,6 % naisista ja 4,8 % miehistä kärsii migreenistä. Väestössä keskimäärin joka kymmenes potee migreeniä. Migreenille tyypillisiä oireita ovat  toistuvat, kohtauksittaiset päänsäryt. Migreenikohtaukseen liittyy usein voimakas, sykkivä päänsärky, joka voi kestää useita tunteja tai jopa päiviä. Migreeni voi aiheuttaa myös muita oireita, kuten pahoinvointia, oksentelua, valo- ja ääniherkkyyttä sekä näkökenttään liittyviä häiriöitä, kuten valonvälähdyksiä tai sumeutta. Migreenikohtauksen laukaisevia tekijöitä on useita: stressi, hormonaaliset muutokset, tietyt ruoat ja juomat, unenpuute ja säätilan muutokset jne…

Migreenistä on useaa eri “muotoa”, yleisimpinä mainittakoon auraton ja aurallinen migreeni. Yhdellä henkilöllä voi olla vaihdellen molempia näitä migreenimuotoja. Oleellisin ero kahden päämuodon välillä on, ettei aurattomassa migreenissä ole ennen kohtausta selkeitä neurologisia auraoireita, joita ovat yleisimmin näköhäiriöt (valonvälähdykset, sokeat pisteet, näön sumentuminen), puheen tuoton vaikeudet, tuntohäiriöt (kuten pistely tai puutuminen) tai liikehäiriötä. 

Aurattoman migreenin kriteerit (taulukko 1):

Migreeniä vai jännityspäänsärkyä? 

Toinen vielä migreeniäkin yleisempi päänsärkyä aiheuttava sairaus  on jännitys- eli tensiopäänsärky. Jännityspäänsäryllä tarkoitetaan niska-hartiaseudun lihasten ja nivelten toimintahäiriöistä sekä mm. psykologisista tekijöistä (stressi, masennus, ahdistus) johtuvia päänsärkyjä. Jännityspäänsäryn oireet eroavat aurattomasta migreenistä (kts taulukko 2) . Jännityspäänsärkyä voi esiintyä myös rinnakkain migreenin ohella ja toisaalta jännityspäänsärky voi olla yksi migreenin laukaiseva tekijä muiden edellä mainittujen ohella. Jännityspäänsärky olisi tärkeää erottaa migreenistä, koska lääkkeettömän hoidon (fysioterapia yms) mahdollisuudet ja vaikuttavuus ovat jännityspäänsäryssä selkeästi laajemmat kuin puhtaassa migreenipäänsäryssä. Oleellisimmat erot näiden kahden päänsärkytyypin välillä on koottu alle.

Taulukko 2. Migreenin ja jännityspäänsäryn erot. Lähteenä: Migreeni. Käypä hoito-suositus.

Yli vuosikymmenen käytännön kliinisen työn kokemuksen perusteella totean kuitenkin, että todellisuus ja mm. oireiden päällekkäisyys tekee diagnostiikasta yksilötasolla selkeästi haastavampaa ja epäselvempää kuin yllä oleva taulukko antaa olettaa. Mm. niska-, kaula- ja hartialihasten toimintahäiriöt voivat aiheuttaa mitä merkillisimpiä oireita ja esim. migreenille tyypillisiä auraoireita. Vaikka jännityspäänsärkyyn ei yleensä liity pahoinvointia ja oksentelua, näkemiseen liittyviä muutoksia tai herkkyyttä valolle ja äänille  niin jotkut potilaat näistä kuitenkin kärsivät myös jännityspäänsäryn seurauksena.

Testaa itsesi olisiko päänsäryssäsi jännityspäänsäryn ominaisuuksia?

Edellä mainitun taulukon oireiden lisäksi oleellisia asioita, joilla eri päänsärkytyyppejä pystyy erottelemaan toisistaan on että jännityspäänsärkyyn voi liittyä ja usein liittyy rajoittunutta niskan liikkuvuutta sekä lihasten arkuutta palpaatiolle / painamiselle. Koska jännityspäänsärky johtuu niskan, hartioiden ja kasvojen ja pään lihasten jännityksestä, näiden lihasten jäykkyys ja kireys voivat rajoittaa niskan liikkuvuutta. Tämä kireys voi aiheuttaa kipua lihasten aineenvaihdunnan häiriöiden sekä nivelten rajoittuneen liikkuvuuden vuoksi niskan ja hartioiden alueelle ja pahentaa päänsärkyä. 

Niskan rajoittunut liikkuvuus ja lihasten toimintahäiriöt näkyy ja tuntuu esimerkiksi seuraavasti:

  • Niskan kääntäminen sivuille tai eteen ja taakse voi tuntua jäykältä tai kivuliaalta. Erityisen selkeä niveltoimintahäiriön oire on niskan liikkeeseen yhdistyvä liikesuunnan puolella tuntuva kipu yhdistettynä niskan rajoittuneeseen liikerataan ja selkeät niskan liikeratojen puolierot. Esimerkiksi kun taivutat päätä ja niskaa oikeaa olkapäätä kohti tunnet kipuoiretta oikean korvan alla tai niskan taaksetaivuttaminen tuntuu yläselän tai harteiden alueella tympeältä

Niska-, kallonpohja tai purentalihasten palpoiminen eli painaminen tuntuu usein aralta ja voi jopa laukaista paikallisen painamisalueen kipuoireen lisäksi pään tai kasvojen alueen säryn/jomotuksen tuntemuksia. Edellä mainittuja heijasteoireita kutsutaan triggerkipuheijasteiksi. Alla on kuvia tyypillisistä triggerpisteistä, jotka on liitetty pään ja kasvojen alueen kipuihin. Kokeile painaa itseltäsi X-kohtaa, ja jos tunnet välittömästi tai 10-15 sekunnin painamisen jälkeen pään / kasvojen alueelle heijastavaa kipua (punaiset alueet kuvissa) olet löytänyt triggerpisteen, joka voi liittyä päänsärkyoireisiisi

Kuvien lähde: triggerpoints.net

Päänsärkyjen lääkkeettömästä hoidosta

Migreenipäänsärkyjä voidaan hoitaa elämäntapoja muokkaamalla, mutta myös muita hoitomuotoja on olemassa. Kuten edellä on mainittu jännityspäänsärkyyn mm. fysioterapialla on parempi vaikutus ja usein pitkäkestoista vaikuttavuutta, mutta myös migreeniin on vaikutusta on saatu esim. akupunktiolla. Muita fysioterapian keinoja päänsäryn hoidossa on manuaaliset käsittelyt pehmytkudoksille (lihas- ja faskiakäsittelyt), nivelkäsittelyt (mobilisointi & manipulointi). Manuaaliset käsittelyt ja akupunktio tarjoavat niistä hyötyvälle ohimenevän, mutta parhaassa tapauksessa dramaattisen kivun lievittymisen. Pidempikestoista vaikuttavuutta päänsärkyjen vähentämisessä saadaan usein kun edellä mainittuihin passiivisiin hoitomenetelmiin yhdistetään yksilöllisten löydösten perusteella niska-kaula-hartialihasten aineenvaihdunnan harjoittelua tai niskan liikehallinnan harjoittelua tai niskan liikerataharjoitteita. Mahdollisuuksia on useita ja oikean harjoittelureseptin löytämiseksi tarvitaan asiantuntijuutta ja kokemusta kliinisestä asiakastyöstä

Tommi Tähtinen

OMT-fysioterapeutti & työfysioterapeutti, tuki- ja liikuntaelinvaivojen erityisasiantuntija

Easymove Linnanmaa & Kempele

Tekstin luomisessa apuna käytetty ChatGPT:tä, sekä lähteinä: 

Atula S. 2023. Jännityspäänsärky. Lääkärikirja Duodecim.  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00024#s2

Beier D, Callesen HE, Carlsen LN, Birkefoss K, Tómasdóttir H, Wűrtzen H, Christensen HW, Krøll LS, Jensen M, Høst CV, Hansen JM. Manual joint mobilisation techniques, supervised physical activity, psychological treatment, acupuncture and patient education in migraine treatment. A systematic review and meta-analysis. Cephalalgia. 2022 Jan;42(1):63-72. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34404258/

Krøll LS, Callesen HE, Carlsen LN, Birkefoss K, Beier D, Christensen HW, Jensen M, Tómasdóttir H, Würtzen H, Høst CV, Hansen JM. Manual joint mobilisation techniques, supervised physical activity, psychological treatment, acupuncture and patient education for patients with tension-type headache. A systematic review and meta-analysis. J Headache Pain. 2021 Aug 21;22(1):96. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34418953/

Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 4.11.2024). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi36050

Triggerpoints.net

Tapauskertomus fysioterapiasta

Jalan puutuminen korjautui hermokudoksen liukuharjoitteilla

Olen huomannut ongelman, ettei suuri osa asiakkaista tiedä mitä fysioterapia on. Tämä ei ole ihme sillä suuri terveydenhuollon ammattihenkilöistä, mukaan lukien osa lääkärikunnasta ei tiedä, mitä fysioterapiassa tehdään, millaisissa asiakastapauksissa sitä voidaan hyödyntää. Moni varmasti tietää ammattinimikkeenä fysioterapeutin, mutta moni ei tiedä sitä, että työikäisiä fysioterapeutteja on Suomessa 15 000 ja tämä tarkoittaa sitä, että fysioterapeuttien ammattitaito ja työkokemus vaihtelee yksilöittäin huomattavan paljon. Meistä moni on uran alkuvaiheen taapertamisen jälkeen suuntautunut omien mielenkiintojen tai yritysten tarpeiden mukaisesti esim. tuki- ja liikuntaelinvaivoihin (niin kuin minä),  neurologiseen fysioterapiaan, työfysioterapiaan, akuutti fysioterapiaan, psyko-fyysiseen fysioterapiaan, jne jne.

Tavoitteenani on kertoa tapauskertomuksilla tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistuneen fysioterapeutin työkaluista. Millaisia asiakkaita minun vastaanotollani käy? Millaisia vaivoja heillä on? Miten he ovat päätyneet vastaanotolleni? Tapaukset ovat aitoja asiakastapauksia ja asiakkaat ovat antaneet luvan, että saan julkaista heidän tilanteestaan kertomuksen nimettömänä. Asiakkaat ovat myös itse lukeneet kirjoituksen ja tarkistaneet faktat.

Esitiedot

Vastaanotolleni ontui tuttu asiakas. Olimme aiemmin yhteistyössä hoitaneet asiakkaan kroonisesti reissutyön jumiuttamia niskaa ja yläselkää, nivelrikosta kärsiviä polvea ja lonkkaa sekä rankaperäistä selkäkipua, johon liittyi iskiasoireisto vasempaan alaraajaan. Nyt iskiastyyppiset oireet olivat palanneet vasempaan jalkaan, mutta oirekuva oli heti haastattelun alkuun erilainen: asiakkaan  toiminnallisena ongelmana oli kävely. Yli 1 km:n mittaiset kävelylenkit lisäsivät voimakkaasti jalan puutumista, tunnottomuutta ja ajoittain jalassa tuntui myös lievää motorista heikkoutta, jolla tarkoitetaan, ettei jalka täysin kanna painonvarauksen aikana.

Tutkimistulokset

Huomasin jo haastattelun perusteella iskiaoireiston syynä olevan eri syyn kuin vuosi aiemmin oireiden ollessa samankaltaisia. Tavallisesti rankaperäinen iskiasoireisto tykkää kävelystä ja pillastuu istumisesta. Nyt kuitenkin kävely tuotti oireet ja istumisella ei ollut niin selkeää vaikutusta oireisiin. Diagnoosin varmistamiseksi tein neurologisen testauksen, johon sisältyy mm. motoriikan ja tunnon arvioinnit. Neurodynaamisella testauksella taas saatiin tietoa alaraajan hermorakenteiden toiminnasta, koska neurodynaamiset testit liikuttavat ja tuottavat mekaanista ärsykettä testattuihin hermorakenteisiin. Tutkimisen ja haastattelun perusteella diagnoosiksi varmentui hermokudoksen toimintahäiriö. Kipu ja puutuminen ovat yleisiä hermokudoksen toimintahäiriöiden oireita, mutta toimintahäiriöt voivat olla myös kivuttomia esim. lihasheikkoutta tai kihelmöintiä. Hermokudoksen toimintahäiriöitä hoidetaan hermokudoksen mobilisoinnilla. Ohjasin asiakkaalle yhden lempeän hermoliukuharjoitteen, jota hänen oli määrä tehdä useamman kerran päivässä. Tein lisäksi hermon kulkualueelle manuaalisen käsittelyn, jonka tarkoituksena oli irrotella lihaksia ja lihaskalvoja ja parantaa myös hermon toimintaa.

Hermon liukumista lisäävä täsmäharjoite

Asiakas tuli viikon päästä uudestaan vastaanotolle, ja hän kertoi huomanneensa heti selkeää muutosta parempaan päin. Tilanne oli kuitenkin ottanut alun helpotuksen jälkeen pahasti takapakkia. Kertasimme kotiharjoitteen ja kävimme harjoitteeseen kuntoutumisen myötä mukaan otettavat progressiot mukaan. Kuukauden kuluttua ensitapaamisesta asiakkaan oireet olivat kokonaan poistuneet: hän pystyi kävelemään ilman puutumista ja tunto oli täysin palannut jalkaan.

Olemme saaneet asiakkaan kanssa todella nopeita muutoksia aikaan yhteistyössä em. vaivoissa, koska asiakkaan oma motivaatio kotiharjoitteluun on aina ollut äärimmäisen hyvä.

Tommi Tähtinen, Fysioterapeutti, Cert MDT, OMT-erikoistuva
tommi.tahtinen(at)easymove.fi
P. 050 3453335

Mitä on OMT-fysioterapia?

Vuoden 2020 alusta aloitin OMT-fysioterapeutin erikoistumisopinnot, joista valmistuin 9/2022. Alla olevasta tekstistä saat tiedon, millaista on nykypäivän tehokas tuki- ja liikuntaelin fysioterapia ja mitä OMT-kirjaimet oikein tarkoittaakaan. 

Yleisimmät tuki- ja liikuntaelinvaivat (tule) ovat mm. selkä-, niska- ja olkapää- ym raajavaivoja. OMT-fysioterapeutti määrittää tule-asiakkaan ongelmiin johtaneet syyt ja auttaa asiakasta yksilöllisesti. Asiakas hyötyy käytännössä OMT-fysioterapiasta siten, että vaivat lievittyvät ja parantuvat tavallista nopeammin ja asiakas pystyy palaamaan hänelle tärkeään toimintaan tavallista nopeammin. Kliinisen kokemuksemme mukaan OMT-fysioterapia hoitojaksot jäävät tavallista fysioterapiahoitojaksoa lyhyemmäksi, jolloin myös kustannukset jäävät alhaisemmiksi yksilölle ja yhteiskunnalle. Kun asiakkaan vaiva helpottuu nopeammin, hän pystyy palaamaan nopeammin esim. harrastuksiin, työhön, tai muuhun aktiviteettiin, mikä on asiakkaan vaivan vuoksi häiriintynyt. Toisaalta Choudhryn ym. vuonna 2005 tekemässä järjestelmällisessä katsauksessa ei löydetty suoraa yhteyttä asiantuntijan kokemuksen merkityksestä hoitotuloksiin. Tutkijat kuitenkin toteavat, ettei aiheesta ole tällä hetkellä riittävästi tutkittua tietoa, jotta asiasta voitaisiin tehdä selviä johtopäätöksiä. 

OMT-fysioterapia on asiakkaan ja terapeutin yhteistyötä

OMT-fysioterapia kuten muukin fysioterapia pohjautuu aina hyvään terapiasuhteeseen, jossa asiakas ja fysioterapeutti yhdessä suunnittelevat kuntoutussuunnitelman ja keinot, jotka johtavat parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.  Kuntoutussuunnitelman perustana on asiakkaan omat tavoitteet, toiveet ja resurssit. Ammattilaisen tehtävänä on kunnioittaa asiakkaan toiveita, mutta neuvoa asiakasta siitä, millainen fysioterapia on tutkimustiedon mukaan kaikkein tehokkainta ja vaikuttavinta. 

fysioterapia omt-fysioterapia oulu

OMT-fysioterapeutin koulutus on Suomen laajin peruskoulutuksen lisäksi käytävä koulutuskokonaisuus, joka perehdyttää laaja-alaisesti kaikkiin tule-vaivoihin. OMT-koulutus antaa vahvan teoriaosaamisen ja käytännön osaamisen kaikkiin tule-vaivoihin. OMT-fysioterapeutti osaa kriittisesti arvioida kaikkien käytettävissä olevien menetelmien soveltamista asiakkaan parhaaksi. OMT-fysioterapeutin koulutus kestää käytännössä n. 3 vuotta (150 opintopistettä), josta 2.5 vuotta on ohjattua teorian ja käytännön opintoja. Koulutus tehdään työn ohessa ja siitä tehtävä raportointi muodostaa kriittisen osan oppimisprosessia. Koulutus perustuu viimeisimpään tutkittuun tietoon. OMT-fysioterapeutin toiminta tulee olla tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvaa. 

Yhteenveto:

Kuten edellä mainittua OMT-fysioterapeutti käyttää fysioterapiassa asiakkaan toiveiden ja yhteisesti luodun fysioterapiasuunnitelman mukaisesti mm. manuaalista terapiaa, harjoitusterapiaa, ohjausta ja neuvontaa, nivelmobilisointia, nivelmanipulointia, myofasciaalista käsittelyä sekä hierontaa. OMT-fysioterapia ei siis ole yksi työkalu, vaan kaikkien työkalujen yhdistelemistä yksilöllisesti, asiakkaan parhaaksi. Kaiken työmme tavoitteena on se ettemme hoida pelkästään oiretta, vaan syitä oireiden taustalla. Tällöin mahdollistuu tehokas ja nopea vaivojen lievittyminen ja paluu toimintaan. 

Tommi Tähtinen OMT-fysioterapeutti, Cert MDT
Puh. 050 345 3335
tommi.tahtinen(at)easymove.fi

Lähde: 

Choudhry NK, Fletcher RH, Soumerai SB. Systematic review: the relationship between clinical experience and quality of health care. Ann Intern Med. 2005;142(4):260-273. 

Millainen fysioterapia on tehokasta? Millainen fysioterapeutti on tehokas? Millaista on hyvä vaivojen fysioterapeuttinen hoito? Tarkastuslista asiakkaalle.

Kirjoitus perustuu O´Keeffen ym. 2016  tutkimukseen. Kirjoituksen luettuaan asiakas pystyy arvioimaan, miten hyvää fysioterapiaa hän saa fysioterapeutiltaan. Kirjoituksessa eritellään neljä eri osa-aluetta, jotka vaikuttavat kokonaisuutena fysioterapian tehokkuuteen. Pohdittuani eri osa-alueita, voin sanoa, että osa-alueiden ollessa mahdollisimman korkealla tasolla, myös fysioterapian laatu on tällöin korkea. Korkea laatu taas määrittää pitkälti hoitotuloksia, joten jokaisen asiakkaan tulisi vaatia omalta fysioterapeutiltaan mahdollisimman paljon alla olevia asioita. Pyrin näihin allaoleviin arvoihin ja tavoitteisiin, mutta huomaan samalla, että vaatimustaso on timanttisen kova. 

KOMMUNIKOINTITAIDOT

Kommunikointitaitoihin kuuluu mm. aktiivinen asiakkaan kuuntelu, empatia, ystävällisyys, huumori, rohkaisu, luottamus, sanaton viestintä, tilanteeseen ja asiakkaan tasoon suhteutettu terminologian käyttö, riittävä ajankäyttö asioiden selittämiseen sekä asiakkaan mukaanottaminen fysioterapiaprosessiin. Ohjaaminen ja opettaminen on keskeinen osa-alue fysioterapiassa, kun pyritään pois vanhoista tavoista ja opetellaan uusia. Ohjauksessa ja opetuksessa keskeistä on kommunikointi. Mikäli fysioterapeutin viesti ei mene asiakkaalle perille, ei voi tapahtua kovin paljoa hyvää oppimista. Mikäli asiakkaana koet, ettet ymmärrä kommunikointitilanteessa fysioterapeutin sanomaa, kysy niin monta kertaa, että ymmärrät. Se, että kysyy on mielestäni paljon parempi asia kuin, se että tekee ensin väärin useita kertoja  itsekseen, joka johtaa siihen, että joudutaan jälleen opettelemaan uudesta väärästä tavasta pois. Seuraavalla kerralla kuin astut fysioterapeutin vastaanotolle, mieti edellä olevia kriteerejä täyttyykö osa niistä? Onko kommunikointi sinulle ymmärrettävää? 

fysioterapia oulu

YKSILÖLLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN FYSIOTERAPIA

Asiakaslähtöiseen fysioterapiaan liittyy tarkka tutkiminen, yksilöllinen hoito tutkimiseen perustuen sekä asiakkaan mielipiteen huomioiminen hoitosuunnitelmaa / hoitoa tehdessä. Viimeinen kohta on äärimmäisen huomioitava asia vastaanottotoiminnassa. Asiakkaan tavoitetta on todella tärkeää tiedustella asiakkaalta, jotta päästään asiakkaan kanssa “samalle sivulle” ja tavoitteet ovat yhteneväiset. Mitä tahansa fysioterapia sisältääkin, jos asiakas ajattelee, että tämä on ”väärää” hoitoa hänelle, lähtee heti hoidon tehokkuudesta iso osa pois. Uskoisin potilaslähtöisyyden olevan keskimäärin fysioterapeuteilla jo nykypäivänä kohtalaisen hyvin hallussa. Käytännössä tämä osa-alue tarkoittaa esim. sitä että asiakkaalta tiedustellaan, missä hän haluaa itsenäistä harjoittelua toteuttaa? Kotona? Kuntosalilla? Asiakasta ei tule pakottaa hänelle outoon ympäristöön, jos sillä on hänelle iso poistyöntävä merkitys. Potilaslähtöisyys voi tarkoittaa myös käytännössä, että asiakkaalta tiedustellaan millaista hoitoa hän odottaa saavansa? Manuaalisen terapian määrä? Odottaako hän saavansa muita passiivisia hoitoja? Se tiedetään, ettei passiivisilla hoidoilla ole pidemmän päälle pysyvää vaikuttavuutta, mutta mikäli asiakas uskoo, että vain kosketus parantaa, on hänelle todella iso kriisi, jos hän saakin fysioterapeutilta pelkästään jumppaohjeet.  

fysioterapia oulu
fysiot

ORGANISOINTI JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT

Organisointi ja ympäristötekijöihin liittyy ajankohta fysioterapialle, fysioterapiaan pääseminen (matka, vaiva, yms) sekä joustavuus vastaanottoajoissa sekä fysioterapiassa. Tämä osa-alue on mielestäni se mihin asiakas pystyy itse vaikuttamaan kaikkein eniten. Esimerkkinä jos et ole ollenkaan aamuihminen, ei välttämättä paras aika selkäfysioterapialle ole aamun ensimmäinen klo 8-9 välinen aika. Toisaalta mikäli työsi on huomattavan stressaava ja huomaat käyttäväsi kaikki aivosolut uupumukseen asti klo 8 – 16 välillä eikä aivoissa tapahdu klo 16 jälkeen muuta kuin apina hakkaamassa kattilan kansia yhteen, ei välttämättä klo 17 alkava opettamiseen ja ohjaukseen perustuva fysioterapiasessio ole myöskään optimaalisin aika sinun kannalta. Pystyisitkö esim. keskeyttämään stressaavan työpäivän ja käydä lounaan yhteydessä vastaanotolla? 

Onko sinullakin tälläinen fiilis stressaavan työpäivän jälkeen, kun yrität keskittyä? 

FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN TAITO

Tähän osa-alueeseen suurin osa meistä fysioterapeuteista osaa panostaa ja on panostanut huomattavia määriä aikaa ja rahaa mm. lisäkoulutusten muodossa. Tähän osa-alueeseen liittyviä erityispiirteitä ovat mm.: asiakasohjausosaaminen eli asiakkaalle tulisi opettaa sellaista tietoa, mitä hän on tullut hakemaan. Käytännön taidolla tarkoitetaan myös sitä, että fysioterapeutin tulee tuntea mielellään se mistä puhuu niin hyvin kuin ne kuuluisat omat taskunsa. Koen, että tälläinen tiedon syvyys syntyy vain ja ainoastaan työkokemuksen ja hankitun lisäosaamisen kautta. On myös selkeä etu, jos esim. selkäkipuista kuntouttaessa olisi joskus oma selkä ollut kipeä (Terveisin fyssari jolla on ollut useampikin iskiaskipujakso). Tällöin pystyy tuomaan omakohtaista näkemistä asiakkaan tilanteeseen ja pystyy paremmin ymmärtämään mm. asiakkaan psykopuolen kokemuksia tilanteessa. Yksi syy miksi tykkään erityisesti työskennellä urheilijoiden ja aktiivikuntoilijoiden parissa liittyy juurikin tähän, että koen itse olevani nykyään ainakin wannabe-urheilija, joten pystyn hyvin ymmärtämään miten urheilija ja aktiiviliikkuja ajattelee vammoja kokiessaan.

Olen haalinut tähän mennessä uraani jo kohtalaisen hyvin toimivan käytännön taidon työkalupakin ja sitä tietysti mielellään käytän fysioterapiassa tutkimisen ja parhaan mahdollisen tutkitun tiedon perusteella. Tähän edeltävään lauseeseen tiivistyy se, miksi en välitä tehdä hierontaa juurikaan enää nykyään. Hierontaan tullessa asiakas on ajatuksissaan fiksoitunut saamaan manuaalista hoitoa vaivasta riippumatta. Koen kuitenkin, että samalla en pääse käyttämään työkalupakistani muita työkaluja kuin yhtä ja tämä vie autonomisuuden työstäni. Monesti pystyn jo pelkästään kokemusperäisesti asiakashaastattelun (esim. manuaalisen hoidon yhteydessä jutustellessani) perusteella aavistamaan, ettei asiakas hyödy pelkästä hieronnasta täysin vaan hän hyötyisi enemmän esim. vahvistavista tai liikkuvuutta tuovista harjoitteista tai fysioterapeuttisesta ohjauksesta, jolla voitaisiin muuttaa haitallisia tapoja, jotka johtavat vääränlaiseen kuormittumiseen. Vertaan monesti asiakkaille tätä tilannetta herättämällä heissä ajattelua kertomalla: ”En tiedä autoista juuri mitään, ajattele jos veisin kolisevan ja savuttavan auton korjauspajalle ja minun täytyisi kertoa auton korjaajalle mitä hänen täytyy tehdä autolleni”. Toki hierontavastaanotolle tuleva asiakas pystyy aistimaan itsestään esim. lihaskireyttä ja hänelle voi tulla tällöin ajatus, että lihas täytyy löysätä, koska se kiristää, mutta asia ei ole todellisuudessa näin yksinkertainen. Lihaskireyteen kun liittyy niin monet asiat esim. stressi, liikkumattomuus, ryhti, perimä jne. muutamia listatakseni. Tämä edeltävän ajatuksen täydellisempi perkaus vaatisi huomattavasti lisäsivuja, joten se jää toiseen kirjoitukseen.

Lue blogistani lisää, millaisia tuloksia vaivojen kuntoutumisessa saadaan, kun edellä mainitut osa-alueet loksahtavat kohdalleen:

Mikon olkapääleikkauksen jälkeinen fysioterapia

Katriinan pitkittynyt kiputilanne helpottui niskan & rintarangan liikeharjoitteilla

Tommi Tähtinen, Fysioterapeutti, Cert MDT, OMT-erikoistuva

tommi.tahtinen(at)easymove.fi

P. 050 3453335

Tommi on tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut fysioterapeutti, joka pitää vastaanottoa Oulussa Easymoven Pateniemen toimipisteessä. Tommin erikoisosaamista on mm. selkä-, niska-, ja raajavaivat sekä urheilufysioterapia. Voit olla varma, että Tommin vastaanotolta saat em. tuki- ja liikuntaelinvaivoihin uusimpaan tietoon pohjautuvaa palvelua mm. kattavan täydennyskoulutustaustan vuoksi. Tommi aloitti v. 2020 lisäksi 150 opintopisteen laajuisen OMT-fysioterapeutin titteliin johtavan täydennyskoulutuksen. Tommilta saat myös laadukkaat, yksilölliset ja testaukseen perustuvat lihaskuntoharjoitusohjelmat tavoitteidesi mukaisesti. Fysioterapeuttisessa näkökulmassa korostuu terveyttä kunnioittava ja tukeva näkökulma kaikissa asiakaskohtaamisissa. Tommille voit varata ajan suoraan ylläolevista yhteystiedoista tai nettiajanvarauksestamme https://www.easymove.fi/ajanvaraus/

Lähteet: 

O’Keeffe M, Purtill H, Kennedy N, Conneely M, Hurley J, O’Sullivan P, Dankaerts W, O’Sullivan K, Comparative effectiveness of conservative interventions for non-specific chronic spinal pain: Physical, behavioural/psychologically informed or combined? A systematic review and meta-analysis, Journal of Pain (2016)

Youtube. Cymbal Monkey Homer Simpson. https://www.youtube.com/watch?v=rC7Y04k5Tbo

Fysioterapia voi olla myös pelkästään treeniä

Marraskuussa 2017 fysioterapeuttimme Tommi Tähtinen aloitti projektin Jatan kanssa. 61-vuotiaalla Jatalla tavoitteena ydinajatuksena projektin aloittamisen suhteen oli, että kun hän muutaman vuoden päästä eläköityisi olisi tuki- ja liikuntaelinterveys selkeästi paremmalla tasolla. Erityisiä ongelmia tuki- ja liikuntaelinterveydessä oli oikean olkapään suhteen. Olkapää oli 70-luvulla käynyt sijoiltaan useita kertoja. Lisäksi akuutimpana vaivana olkapään suhteen liikelaajuudet olivat vuosien varrella jäykistyneet ja tämän vuoksi olkapäästä oli tullut kivulias ja jäykkä. Polvissa nivelrikko tuotti säännöllistä kipua. Perussairautena Jatalla on kilpirauhasen vajaatoiminta, johon hänellä on käytössä Thyroxin-lääkitys.

Jatka artikkeliin Fysioterapia voi olla myös pelkästään treeniä

Fysioterapia auttaa pitkittyneisiin tule-vaivoihin

Useamman kuukauden ajan oikeassa olkapäässä sekä vasemmassa kainalossa ja rinnassa tuntui kipuja, jotka pahenivat öisin. Aivastaminen ja syvään hengittäminen sattuivat. Kesäloma uhkasi valua hukkaan, kun aika meni kipuillessa ja reseptikipulääkkeitä syödessä. Ostin uuden sängynkin, kun luulin, että kipuilu johtui sopimattomasta patjasta.

Jatka artikkeliin Fysioterapia auttaa pitkittyneisiin tule-vaivoihin

Onnistumistarina – J

Olen aina ollut ihminen, joka tykkää liikkua. Noin neljä vuotta sitten huomasin kuitenkin, että liikuntani on hyvin yksipuoleista eikä sillä voi saavuttaa haluamiani tavoitteita. Liikuntani koostui pääasiassa juoksemisesta ja kotijumpasta ja silti haaveissani oli lihaksikas, voimakas vartalo. Myös ruokavalioni oli retuperällä, vaikkakaan en ikinä ole ollut ylipainoinen. Kuntosali oli minulle kasa mitä eriskummallisempia vempaimia ja minua ei yhtään huvittanut lähteä sinne vetelemään vivuista miten sattuu ja huvittamaan kanssakuntoilijoita.

Jatka artikkeliin Onnistumistarina – J

Mikko-Antero Savolainen, 50 vuotias aktiiviliikkuja.

Kovalla työllä, hyvällä asenteella ja asiantuntevalla ohjauksella saavuttaa elämässä hyviä tuloksia.

Loukkasin vasemman olkapääni 11.5.2015 kiipeilyonnettomuudessa. Magneettikuvien jälkeen tuli tuomio: edessä on leikkaus, jos haluaisinolkapääni takaisin kuntoon.

Olkapää leikattiin 11.6.2015, leikkauksessa havaittiin lapaluun rustoisen vallin repeämä, (Labrum oli revennyt irti klo 12:00-19:00 asti, mikäli olkapään nivelkuppia ajattelisi kellotauluna) lisäksi oli muita pieniä ruhjeita rustoissa ja luussa, sekä pieni repeämä jänteessä.

Jatka artikkeliin Mikko-Antero Savolainen, 50 vuotias aktiiviliikkuja.

Testimoni EasyMove Risto Hoikkaniemi

Kokemukseni EasyMove:n palvelusta fysiopalveluiden osalta ovat erittäin positiiviset. Olen harrastanut aktiivi kuntosaliurheilua noin 30-vuotta. 23-vuotta sitten loukkasin selkäni voimannostossa, jolloin oikealta puolelle alaselkään tuli vaurio, joka on vaikeuttanut liikkumista vuosivuodelta enemmän ja enemmän. Keväällä 2019 selkä oli siinä pisteessä, että jouduin pyörätuoliin ja tilanne näytti tosi pahalta. Olin kokeillut tuota aiemmin monenlaista hierontaa, fysioterapiaa ym. kaikkia laillisia keinoja, mitkä voisivat auttaa toipumista tuloksetta. Selkä meni aina vain hetkittäisen helpotuksen jälkeen huonompaan suuntaan.

Jatka artikkeliin Testimoni EasyMove Risto Hoikkaniemi