Jalan puutuminen korjautui hermokudoksen liukuharjoitteilla
Olen huomannut ongelman, ettei suuri osa asiakkaista tiedä mitä fysioterapia on. Tämä ei ole ihme sillä suuri terveydenhuollon ammattihenkilöistä, mukaan lukien osa lääkärikunnasta ei tiedä, mitä fysioterapiassa tehdään, millaisissa asiakastapauksissa sitä voidaan hyödyntää. Moni varmasti tietää ammattinimikkeenä fysioterapeutin, mutta moni ei tiedä sitä, että työikäisiä fysioterapeutteja on Suomessa 15 000 ja tämä tarkoittaa sitä, että fysioterapeuttien ammattitaito ja työkokemus vaihtelee yksilöittäin huomattavan paljon. Meistä moni on uran alkuvaiheen taapertamisen jälkeen suuntautunut omien mielenkiintojen tai yritysten tarpeiden mukaisesti esim. tuki- ja liikuntaelinvaivoihin (niin kuin minä), neurologiseen fysioterapiaan, työfysioterapiaan, akuutti fysioterapiaan, psyko-fyysiseen fysioterapiaan, jne jne.
Tavoitteenani on kertoa tapauskertomuksilla tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistuneen fysioterapeutin työkaluista. Millaisia asiakkaita minun vastaanotollani käy? Millaisia vaivoja heillä on? Miten he ovat päätyneet vastaanotolleni? Tapaukset ovat aitoja asiakastapauksia ja asiakkaat ovat antaneet luvan, että saan julkaista heidän tilanteestaan kertomuksen nimettömänä. Asiakkaat ovat myös itse lukeneet kirjoituksen ja tarkistaneet faktat.
Esitiedot
Vastaanotolleni ontui tuttu asiakas. Olimme aiemmin yhteistyössä hoitaneet asiakkaan kroonisesti reissutyön jumiuttamia niskaa ja yläselkää, nivelrikosta kärsiviä polvea ja lonkkaa sekä rankaperäistä selkäkipua, johon liittyi iskiasoireisto vasempaan alaraajaan. Nyt iskiastyyppiset oireet olivat palanneet vasempaan jalkaan, mutta oirekuva oli heti haastattelun alkuun erilainen: asiakkaan toiminnallisena ongelmana oli kävely. Yli 1 km:n mittaiset kävelylenkit lisäsivät voimakkaasti jalan puutumista, tunnottomuutta ja ajoittain jalassa tuntui myös lievää motorista heikkoutta, jolla tarkoitetaan, ettei jalka täysin kanna painonvarauksen aikana.
Tutkimistulokset
Huomasin jo haastattelun perusteella iskiaoireiston syynä olevan eri syyn kuin vuosi aiemmin oireiden ollessa samankaltaisia. Tavallisesti rankaperäinen iskiasoireisto tykkää kävelystä ja pillastuu istumisesta. Nyt kuitenkin kävely tuotti oireet ja istumisella ei ollut niin selkeää vaikutusta oireisiin. Diagnoosin varmistamiseksi tein neurologisen testauksen, johon sisältyy mm. motoriikan ja tunnon arvioinnit. Neurodynaamisella testauksella taas saatiin tietoa alaraajan hermorakenteiden toiminnasta, koska neurodynaamiset testit liikuttavat ja tuottavat mekaanista ärsykettä testattuihin hermorakenteisiin. Tutkimisen ja haastattelun perusteella diagnoosiksi varmentui hermokudoksen toimintahäiriö. Kipu ja puutuminen ovat yleisiä hermokudoksen toimintahäiriöiden oireita, mutta toimintahäiriöt voivat olla myös kivuttomia esim. lihasheikkoutta tai kihelmöintiä. Hermokudoksen toimintahäiriöitä hoidetaan hermokudoksen mobilisoinnilla. Ohjasin asiakkaalle yhden lempeän hermoliukuharjoitteen, jota hänen oli määrä tehdä useamman kerran päivässä. Tein lisäksi hermon kulkualueelle manuaalisen käsittelyn, jonka tarkoituksena oli irrotella lihaksia ja lihaskalvoja ja parantaa myös hermon toimintaa.
Hermon liukumista lisäävä täsmäharjoite
Asiakas tuli viikon päästä uudestaan vastaanotolle, ja hän kertoi huomanneensa heti selkeää muutosta parempaan päin. Tilanne oli kuitenkin ottanut alun helpotuksen jälkeen pahasti takapakkia. Kertasimme kotiharjoitteen ja kävimme harjoitteeseen kuntoutumisen myötä mukaan otettavat progressiot mukaan. Kuukauden kuluttua ensitapaamisesta asiakkaan oireet olivat kokonaan poistuneet: hän pystyi kävelemään ilman puutumista ja tunto oli täysin palannut jalkaan.
Olemme saaneet asiakkaan kanssa todella nopeita muutoksia aikaan yhteistyössä em. vaivoissa, koska asiakkaan oma motivaatio kotiharjoitteluun on aina ollut äärimmäisen hyvä.
Tommi Tähtinen, Fysioterapeutti, Cert MDT, OMT-erikoistuva tommi.tahtinen(at)easymove.fi P. 050 3453335
Vuoden 2020 alusta aloitin OMT-fysioterapeutin erikoistumisopinnot,joista valmistuin 9/2022. Alla olevasta tekstistä saat tiedon, millaista on nykypäivän tehokas tuki- ja liikuntaelin fysioterapia ja mitä OMT-kirjaimet oikein tarkoittaakaan.
Yleisimmät tuki- ja liikuntaelinvaivat (tule) ovat mm. selkä-, niska- ja olkapää- ym raajavaivoja. OMT-fysioterapeutti määrittää tule-asiakkaan ongelmiin johtaneet syyt ja auttaa asiakasta yksilöllisesti. Asiakas hyötyy käytännössä OMT-fysioterapiasta siten, että vaivat lievittyvät ja parantuvat tavallista nopeammin ja asiakas pystyy palaamaan hänelle tärkeään toimintaan tavallista nopeammin. Kliinisen kokemuksemme mukaan OMT-fysioterapia hoitojaksot jäävät tavallista fysioterapiahoitojaksoa lyhyemmäksi, jolloin myös kustannukset jäävät alhaisemmiksi yksilölle ja yhteiskunnalle. Kun asiakkaan vaiva helpottuu nopeammin, hän pystyy palaamaan nopeammin esim. harrastuksiin, työhön, tai muuhun aktiviteettiin, mikä on asiakkaan vaivan vuoksi häiriintynyt. Toisaalta Choudhryn ym. vuonna 2005 tekemässä järjestelmällisessä katsauksessa ei löydetty suoraa yhteyttä asiantuntijan kokemuksen merkityksestä hoitotuloksiin. Tutkijat kuitenkin toteavat, ettei aiheesta ole tällä hetkellä riittävästi tutkittua tietoa, jotta asiasta voitaisiin tehdä selviä johtopäätöksiä.
OMT-fysioterapia on asiakkaan ja terapeutin yhteistyötä
OMT-fysioterapia kuten muukin fysioterapia pohjautuu aina hyvään terapiasuhteeseen, jossa asiakas ja fysioterapeutti yhdessä suunnittelevat kuntoutussuunnitelman ja keinot, jotka johtavat parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Kuntoutussuunnitelman perustana on asiakkaan omat tavoitteet, toiveet ja resurssit. Ammattilaisen tehtävänä on kunnioittaa asiakkaan toiveita, mutta neuvoa asiakasta siitä, millainen fysioterapia on tutkimustiedon mukaan kaikkein tehokkainta ja vaikuttavinta.
OMT-fysioterapeutin koulutus on Suomen laajin peruskoulutuksen lisäksi käytävä koulutuskokonaisuus, joka perehdyttää laaja-alaisesti kaikkiin tule-vaivoihin. OMT-koulutus antaa vahvan teoriaosaamisen ja käytännön osaamisen kaikkiin tule-vaivoihin. OMT-fysioterapeutti osaa kriittisesti arvioida kaikkien käytettävissä olevien menetelmien soveltamista asiakkaan parhaaksi. OMT-fysioterapeutin koulutus kestää käytännössä n. 3 vuotta (150 opintopistettä), josta 2.5 vuotta on ohjattua teorian ja käytännön opintoja. Koulutus tehdään työn ohessa ja siitä tehtävä raportointi muodostaa kriittisen osan oppimisprosessia. Koulutus perustuu viimeisimpään tutkittuun tietoon. OMT-fysioterapeutin toiminta tulee olla tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvaa.
Yhteenveto:
Kuten edellä mainittua OMT-fysioterapeutti käyttää fysioterapiassa asiakkaan toiveiden ja yhteisesti luodun fysioterapiasuunnitelman mukaisesti mm. manuaalista terapiaa, harjoitusterapiaa, ohjausta ja neuvontaa, nivelmobilisointia, nivelmanipulointia, myofasciaalista käsittelyä sekä hierontaa. OMT-fysioterapia ei siis ole yksi työkalu, vaan kaikkien työkalujen yhdistelemistä yksilöllisesti, asiakkaan parhaaksi. Kaiken työmme tavoitteena on se ettemme hoida pelkästään oiretta, vaan syitä oireiden taustalla. Tällöin mahdollistuu tehokas ja nopea vaivojen lievittyminen ja paluu toimintaan.
Tommi Tähtinen OMT-fysioterapeutti, Cert MDT Puh. 050 345 3335 tommi.tahtinen(at)easymove.fi
Lähde:
Choudhry NK, Fletcher RH, Soumerai SB. Systematic review: the relationship between clinical experience and quality of health care. Ann Intern Med. 2005;142(4):260-273.
Kirjoitus perustuu O´Keeffen ym. 2016 tutkimukseen. Kirjoituksen luettuaan asiakas pystyy arvioimaan, miten hyvää fysioterapiaa hän saa fysioterapeutiltaan. Kirjoituksessa eritellään neljä eri osa-aluetta, jotka vaikuttavat kokonaisuutena fysioterapian tehokkuuteen. Pohdittuani eri osa-alueita, voin sanoa, että osa-alueiden ollessa mahdollisimman korkealla tasolla, myös fysioterapian laatu on tällöin korkea. Korkea laatu taas määrittää pitkälti hoitotuloksia, joten jokaisen asiakkaan tulisi vaatia omalta fysioterapeutiltaan mahdollisimman paljon alla olevia asioita. Pyrin näihin allaoleviin arvoihin ja tavoitteisiin, mutta huomaan samalla, että vaatimustaso on timanttisen kova.
KOMMUNIKOINTITAIDOT
Kommunikointitaitoihin kuuluu mm. aktiivinen asiakkaan kuuntelu, empatia, ystävällisyys, huumori, rohkaisu, luottamus, sanaton viestintä, tilanteeseen ja asiakkaan tasoon suhteutettu terminologian käyttö, riittävä ajankäyttö asioiden selittämiseen sekä asiakkaan mukaanottaminen fysioterapiaprosessiin. Ohjaaminen ja opettaminen on keskeinen osa-alue fysioterapiassa, kun pyritään pois vanhoista tavoista ja opetellaan uusia. Ohjauksessa ja opetuksessa keskeistä on kommunikointi. Mikäli fysioterapeutin viesti ei mene asiakkaalle perille, ei voi tapahtua kovin paljoa hyvää oppimista. Mikäli asiakkaana koet, ettet ymmärrä kommunikointitilanteessa fysioterapeutin sanomaa, kysy niin monta kertaa, että ymmärrät. Se, että kysyy on mielestäni paljon parempi asia kuin, se että tekee ensin väärin useita kertoja itsekseen, joka johtaa siihen, että joudutaan jälleen opettelemaan uudesta väärästä tavasta pois. Seuraavalla kerralla kuin astut fysioterapeutin vastaanotolle, mieti edellä olevia kriteerejä täyttyykö osa niistä? Onko kommunikointi sinulle ymmärrettävää?
YKSILÖLLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN FYSIOTERAPIA
Asiakaslähtöiseen fysioterapiaan liittyy tarkka tutkiminen, yksilöllinen hoito tutkimiseen perustuen sekä asiakkaan mielipiteen huomioiminen hoitosuunnitelmaa / hoitoa tehdessä. Viimeinen kohta on äärimmäisen huomioitava asia vastaanottotoiminnassa. Asiakkaan tavoitetta on todella tärkeää tiedustella asiakkaalta, jotta päästään asiakkaan kanssa “samalle sivulle” ja tavoitteet ovat yhteneväiset. Mitä tahansa fysioterapia sisältääkin, jos asiakas ajattelee, että tämä on ”väärää” hoitoa hänelle, lähtee heti hoidon tehokkuudesta iso osa pois. Uskoisin potilaslähtöisyyden olevan keskimäärin fysioterapeuteilla jo nykypäivänä kohtalaisen hyvin hallussa. Käytännössä tämä osa-alue tarkoittaa esim. sitä että asiakkaalta tiedustellaan, missä hän haluaa itsenäistä harjoittelua toteuttaa? Kotona? Kuntosalilla? Asiakasta ei tule pakottaa hänelle outoon ympäristöön, jos sillä on hänelle iso poistyöntävä merkitys. Potilaslähtöisyys voi tarkoittaa myös käytännössä, että asiakkaalta tiedustellaan millaista hoitoa hän odottaa saavansa? Manuaalisen terapian määrä? Odottaako hän saavansa muita passiivisia hoitoja? Se tiedetään, ettei passiivisilla hoidoilla ole pidemmän päälle pysyvää vaikuttavuutta, mutta mikäli asiakas uskoo, että vain kosketus parantaa, on hänelle todella iso kriisi, jos hän saakin fysioterapeutilta pelkästään jumppaohjeet.
fysiot
ORGANISOINTI JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT
Organisointi ja ympäristötekijöihin liittyy ajankohta fysioterapialle, fysioterapiaan pääseminen (matka, vaiva, yms) sekä joustavuus vastaanottoajoissa sekä fysioterapiassa. Tämä osa-alue on mielestäni se mihin asiakas pystyy itse vaikuttamaan kaikkein eniten. Esimerkkinä jos et ole ollenkaan aamuihminen, ei välttämättä paras aika selkäfysioterapialle ole aamun ensimmäinen klo 8-9 välinen aika. Toisaalta mikäli työsi on huomattavan stressaava ja huomaat käyttäväsi kaikki aivosolut uupumukseen asti klo 8 – 16 välillä eikä aivoissa tapahdu klo 16 jälkeen muuta kuin apina hakkaamassa kattilan kansia yhteen, ei välttämättä klo 17 alkava opettamiseen ja ohjaukseen perustuva fysioterapiasessio ole myöskään optimaalisin aika sinun kannalta. Pystyisitkö esim. keskeyttämään stressaavan työpäivän ja käydä lounaan yhteydessä vastaanotolla?
Onko sinullakin tälläinen fiilis stressaavan työpäivän jälkeen, kun yrität keskittyä?
FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN TAITO
Tähän osa-alueeseen suurin osa meistä fysioterapeuteista osaa panostaa ja on panostanut huomattavia määriä aikaa ja rahaa mm. lisäkoulutusten muodossa. Tähän osa-alueeseen liittyviä erityispiirteitä ovat mm.: asiakasohjausosaaminen eli asiakkaalle tulisi opettaa sellaista tietoa, mitä hän on tullut hakemaan. Käytännön taidolla tarkoitetaan myös sitä, että fysioterapeutin tulee tuntea mielellään se mistä puhuu niin hyvin kuin ne kuuluisat omat taskunsa. Koen, että tälläinen tiedon syvyys syntyy vain ja ainoastaan työkokemuksen ja hankitun lisäosaamisen kautta. On myös selkeä etu, jos esim. selkäkipuista kuntouttaessa olisi joskus oma selkä ollut kipeä (Terveisin fyssari jolla on ollut useampikin iskiaskipujakso). Tällöin pystyy tuomaan omakohtaista näkemistä asiakkaan tilanteeseen ja pystyy paremmin ymmärtämään mm. asiakkaan psykopuolen kokemuksia tilanteessa. Yksi syy miksi tykkään erityisesti työskennellä urheilijoiden ja aktiivikuntoilijoiden parissa liittyy juurikin tähän, että koen itse olevani nykyään ainakin wannabe-urheilija, joten pystyn hyvin ymmärtämään miten urheilija ja aktiiviliikkuja ajattelee vammoja kokiessaan.
Olen haalinut tähän mennessä uraani jo kohtalaisen hyvin toimivan käytännön taidon työkalupakin ja sitä tietysti mielellään käytän fysioterapiassa tutkimisen ja parhaan mahdollisen tutkitun tiedon perusteella. Tähän edeltävään lauseeseen tiivistyy se, miksi en välitä tehdä hierontaa juurikaan enää nykyään. Hierontaan tullessa asiakas on ajatuksissaan fiksoitunut saamaan manuaalista hoitoa vaivasta riippumatta. Koen kuitenkin, että samalla en pääse käyttämään työkalupakistani muita työkaluja kuin yhtä ja tämä vie autonomisuuden työstäni. Monesti pystyn jo pelkästään kokemusperäisesti asiakashaastattelun (esim. manuaalisen hoidon yhteydessä jutustellessani) perusteella aavistamaan, ettei asiakas hyödy pelkästä hieronnasta täysin vaan hän hyötyisi enemmän esim. vahvistavista tai liikkuvuutta tuovista harjoitteista tai fysioterapeuttisesta ohjauksesta, jolla voitaisiin muuttaa haitallisia tapoja, jotka johtavat vääränlaiseen kuormittumiseen. Vertaan monesti asiakkaille tätä tilannetta herättämällä heissä ajattelua kertomalla: ”En tiedä autoista juuri mitään, ajattele jos veisin kolisevan ja savuttavan auton korjauspajalle ja minun täytyisi kertoa auton korjaajalle mitä hänen täytyy tehdä autolleni”. Toki hierontavastaanotolle tuleva asiakas pystyy aistimaan itsestään esim. lihaskireyttä ja hänelle voi tulla tällöin ajatus, että lihas täytyy löysätä, koska se kiristää, mutta asia ei ole todellisuudessa näin yksinkertainen. Lihaskireyteen kun liittyy niin monet asiat esim. stressi, liikkumattomuus, ryhti, perimä jne. muutamia listatakseni. Tämä edeltävän ajatuksen täydellisempi perkaus vaatisi huomattavasti lisäsivuja, joten se jää toiseen kirjoitukseen.
Lue blogistani lisää, millaisia tuloksia vaivojen kuntoutumisessa saadaan, kun edellä mainitut osa-alueet loksahtavat kohdalleen:
Tommi Tähtinen, Fysioterapeutti, Cert MDT, OMT-erikoistuva
tommi.tahtinen(at)easymove.fi
P. 050 3453335
Tommi on tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut fysioterapeutti, joka pitää vastaanottoa Oulussa Easymoven Pateniemen toimipisteessä. Tommin erikoisosaamista on mm. selkä-, niska-, ja raajavaivat sekä urheilufysioterapia. Voit olla varma, että Tommin vastaanotolta saat em. tuki- ja liikuntaelinvaivoihin uusimpaan tietoon pohjautuvaa palvelua mm. kattavan täydennyskoulutustaustan vuoksi. Tommi aloitti v. 2020 lisäksi 150 opintopisteen laajuisen OMT-fysioterapeutin titteliin johtavan täydennyskoulutuksen. Tommilta saat myös laadukkaat, yksilölliset ja testaukseen perustuvat lihaskuntoharjoitusohjelmat tavoitteidesi mukaisesti. Fysioterapeuttisessa näkökulmassa korostuu terveyttä kunnioittava ja tukeva näkökulma kaikissa asiakaskohtaamisissa. Tommille voit varata ajan suoraan ylläolevista yhteystiedoista tai nettiajanvarauksestamme https://www.easymove.fi/ajanvaraus/
Lähteet:
O’Keeffe M, Purtill H, Kennedy N, Conneely M, Hurley J, O’Sullivan P, Dankaerts W, O’Sullivan K, Comparative effectiveness of conservative interventions for non-specific chronic spinal pain: Physical, behavioural/psychologically informed or combined? A systematic review and meta-analysis, Journal of Pain (2016)
